Marjo Matikainen-Kallström


Kirjoittaja Marjo Matikainen-Kallström on toiminut EU-parlamentissa, Suomen eduskunnassa ja Espoon kunnanvaltuustossa. Nykyisin DI, eMBA Matikainen-Kallström toimii hallitusammattilaisena mm. vakuutusyhtiö Elon hallituksessa ja on konsulttina ja valmentajana Pertec Consulting Oy:ssä. Urheiluun liittyvää toimintaa hän jatkaa presidenttinä China Europe Health & Sports Council –organisaatiossa. 

 

Edustajan rooli kunnanvaltuustossa, eduskunnassa ja EU-parlamentissa


Kunnanvaltuusto, EU-parlamentti ja Suomen eduskunta ovat päätöksenteon elimiä. Niissä vaaleilla valitut luottamushenkilöt käyttävät heille vaaleissa uskottua valtaa ja päättävät yhteisistä asioista. Päätettävät asiat valmistellaan, käsitellään, viimeistellään ja lopulta päätetään sovittujen käytänteiden mukaisesti. Menettelyissä on huomattaviakin eroja riippuen aina siitä, mistä elimestä on kyse. Meidän äänestäjien etu on, että kussakin elimessä on vaikuttavia, päätettävien asioiden osaavia ja hallitsevia edustajia.

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta esimerkiksi kouluista ja kaavoituksellisista asioista. Päätettävät asiat valmistellaan lautakunnissa ja kunnanhallituksessa. Kunnanvaltuutettu ei osallistu päätösesityksen kirjoittamiseen, vaan sen tekevät virkaan valitut henkilöt virkavastuulla. Toisaalta taas virkahenkilöt eivät osallistu asiasta päättämiseen. Jos kunnanvaltuutetut eivät ole tyytyväisiä heille tehtyyn päätösesityksen, he palauttavat asian uudelleen valmisteluun.

Työnjako luottamushenkilöiden ja virkahenkilöiden välillä on Suomessa vakiintunut vuosikymmenten saatossa kuntapolitiikassa. Menettely on muuttumassa eräissä kokeilukunnissa kuten Kempeleessä, jossa luottamushenkilöt osallistuvat myös asian valmisteluun. Tällä pyritään saada luottamushenkilöiden osaaminen paremmin mukaan kunnan päätöksentekoon.

Kunnan lautakunnassa voi istua kunnanvaltuutettujen lisäksi myös muita kuntalaisia, käytännössä varavaltuutettuja.


Eduskunta

Eduskunnassa päätetään pääasiassa lainsäädäntöä koskevista kysymyksistä. Hallitus tekee valmistellun esityksen eduskunnalle, jonka jälkeen eduskunnan valiokunnat laativat siitä lausunnon toiselle valiokunnalle tai tekevät siitä mietinnön eduskunnan suuressa salissa tehtävää varsinaista päätöstä varten.

Valiokunnissa käydyissä keskusteluissa perehdytään hallituksen tekemään esitykseen ja käydään siitä keskustelua. Valiokunnissa kansanedustajat eivät osallistu valiokunnan lausunnon tai mietinnön varsinaiseen kirjoitustyöhön, jonka tekevät valiokuntaneuvokset virkavastuulla. Valiokunnan lausunnon poliittisen sisällön muodostuminen perustuu valiokunnan keskusteluille ja hyväksynnälle, jotka valiokuntaneuvokset kirjoittavat valiokunnan kannaksi.

Kansanedustajien merkitys valiokunnan lausunnon muodostumisessa on merkittävästi suurempi kuin kunnanvaltuutetuilla lautakuntien esittelytekstien muodostumisessa. Suurin kuntien lautakuntien ja eduskunnan valiokuntien välillä ero on asiantuntijakuulemisissa. Valiokunnan edustajien tehtävä on

asiantuntijakuulemisiin perustuen tehdä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä ja ottaa kaikki mahdolliset tilanteet etukäteen huomioon mitä lainsäädäntö saattaa aiheuttaa. Asiantuntijakuulemisista päättävät edustajat.

Valiokuntien työssä korostuu valiokuntaneuvosten kyky ja taito lausuntojen kirjoittamisessa. Taitava neuvos pystyy muotoilemaan valiokunnan lausunnot helposti hyväksyttävään muotoon.

EU-parlamentti

Euroopan komissio saattaa ensin asian vireille ja lähettää sen sitten EU-parlamenttiin käsiteltäväksi ja päätettäväksi niiltä osin kuin se parlamentin päätösvaltaan kuuluu. EU-parlamentissa asiat valmistellaan valiokunnissa ennen salityöskentelyä.

EU-parlamentin valiokunta poikkeaa Suomen eduskunnasta ratkaisevasti juuri valiokunnan lausuntojen kirjoittamisen osalta. Suomessa kirjoitustyön tekevät valiokuntaneuvokset, EU-parlamentissa kirjoitustyön tekee europarlamentaarikko, jolle tehtävä on osoitettu.

Tämän työnjaon seurauksena EU-parlamentti käsittelee asioita viime kädessä yhden tehtävään valitun euroedustajan kirjoittamaan valiokuntalausuntoon perustuen. Selvää tietysti on, että valiokuntalausunto on laajan poliittisen keskustelun tulos, mutta lausunnon kirjoitustyö on europarlamentaarikkojen tehtävä; eduskunnassa tuo tehtävä on virkavastuulla työtään tekevillä valiokuntaneuvoksilla.

EU-parlamentin työskentelytavassa korostuu euroedustajan kyky käsitellä ja luoda asiantuntijatekstiä Euroopan valtakielillä, nykyisin pitkälti englanniksi, tulevaisuudessa ehkä enemmän muilla kielillä kuten saksaksi ja ranskaksi.

Kun (tai jos) Britannia eroaa Euroopan unionista, poistuu samalla EU-parlamentin valiokunnista paljon pankki- ja rahoitusjärjestelmien asiantuntemusta. Merkittävä osa Euroopan rahoitushuollosta toimii Englannin lain alla nyt ja myös tulevaisuudessa. Siksi EU-parlamentissa tarvitaan nyt pankki- ja rahoitushuollon asiantuntemusta käsittelemään luottolaitos- ja vakuutustoiminnan lainsäädäntöä.

Marjo Matikainen-Kallström