Markus Hirvonen
Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hallintotieteiden maisteri. Hänellä on terveydenhuollon johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja hän on toiminut Pohjois-karjalan sairaanhoitopiirin hallintojohtajana.
Hirvonen toimi Joensuun kaupunginvaltuustossa kokoomuksen valtuutettuna ja muun muassa valtuustoryhmän puheenjohtajana.
Naiset ratkaisevat maaseudun tulevaisuuden
Maailmanhistoria on paitsi miesten myös naisten johtajuuden ja valintojen historiaa. Perheiden alueellisessa sijoittumisessa naisen sana on usein painavampi kuin miehen- näin erityisesti korkeasti koulutettujen parissa.
Pohjois-Karjalan ja harvaan asutulla maaseudulla korostuvat perinteisten teollisuuden edunvalvonta. Olemme tottuneet elämään sellutehtaiden, sahojen ja uusien biojalostamoiden varjoissa. Halutaan uskoa vielä aikaan, jossa tehtaat työllistävät ihmisiä, perheitä muodostuu, lapsia syntyy, luonnonkauneus vetää väkeä ja omakotitaloja tehdään maakuntien eri kolkkiin. Yksilöiden valinnat muuttavat maailmaa kuitenkin eri suuntaan – ja nimenomaan naisten kautta.
Pohjois-Karjalassa maakuntien Eurooppa tällä hetkellä toimii. Joensuussa on vahva yliopisto ja ammattikorkeakoulu, joista valmistuu työelämään korkeasti koulutettua väkeä. Valmistuvien enemmistö on naisia lähes kaikilla koulutusaloilla.
Vastavalmistunut henkilö haluaa urapolkuja omalta alaltaan. Näitä polkuja Pohjois-Karjala kykenee tarjoamaan vain pienelle vähemmistölle korkeakoulutetuista. Helsinkiin muuttaa ylivoimainen valtaosa 24-35-vuotiaista koulutetuista naisista ja miehistä. Koulutettu terävin kärki suuntautuu pääkaupunkiseudulle, vaikka Suomessa on muitakin kasvukeskuksia.
Koulutettujen muuttamisen haaste tulee tunnistaa ja siihen vastaaminen ottaa osaksi yhteiskunnallista kehitystä. Kun maakunnat menettävät koulutetut naiset etelään, sinne menevät perässä koulutetut miehet, sinne syntyvät perheet ja suuret asuntolainat. Tämän jälkeen palaaminen kotimaakuntiin muuttuu joka hetki epätodennäköisemmäksi. Samalla maakunta on menettänyt ison resurssin tulevaisuuden elinvoimastaan.
Maakuntien kärkihankkeissa ei havaita työelämän sukupuolittuneita rakenteita. Sairaanhoitajista 85% on naisia, lääkäreistä 60%, opettajista 78%. Teollisuuden keskijohdosta ja työntekijöistä enemmistö on miehiä. Kuntien tai maakuntien elinvoima muodostuu alueen elävistä yhteisöistä, perheistä, naisista, miehistä ja lapsista. Naisten keskittyminen suuriin kaupunkeihin romahduttaa perheiden määrän
Vika on rakenteissa, ei yksilöissä. Yksilöt valitsevat elämäänsä asioita sen mukaan, minkä he kokevat hyväksi ja arvokkaaksi. Oikeustieteellisen naispuolisista opiskelijakavereistani lähes kaikki työskentelevät tällä hetkellä Helsingissä. Lyhyt soittokierros paljasti jo mainitsemani syyn: Pohjois-Karjala ei tarjoa työelämän urapolkuja.
Lääkärit, sosiaalityöntekijät, terapeutit, psykologit, sairaanhoitajat ja kätilöt ovat koulutettujen naisten aloja. Näiden alojen säilyminen maakunnissa luo pohjan tulevaisuuden elinvoimalle. Naisten mukana säilyy perheet ja perheelliset miehet.
Työ, jossa on haastetta, mielekkyyttä, kehitysmahdollisuuksia, korkea ansiotaso ja joustavuutta. Jos haluamme maakuntien olevan olemassa tulevaisuudessa, on koulutettujen naisten työpaikkojen kasvettava.