Euroopan unionin kolme erää 

Vapun päivänä 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta jäsenmaata: kahdeksan entistä kommunistimaata sekä Malta ja Kypros. Yksi liittyneistä oli Slovakia, jossa parhaillaan pelataan jääkiekon MM-kisoja.

Slovakian pääministerinä toimi Mikuláš Dzurinda vuodet 1998–2006. Nykyisin hän on Euroopan kansanpuoluetta lähellä olevan ajatuspaja Martens Centren puheenjohtaja. Mikuláš on minulle kuvaillut, miten hämmästyttävä tarina Tšekkoslovakian hajoaminen kahdeksi valtioksi on Euroopan historiassa. Ero tapahtui niiden omasta tahdosta ja rauhanomaisesti neuvotellen. Ihmeellisintä on, että sekä Tšekki että Slovakia katsoivat voittavansa erossa, niin kuin on käynytkin.

Mikuláš Dzurinda on kirjoittanut Martens Centren nettisivulle arvionsa, mitä ”alkuräjähdyksen” kaltaisesta EU:n laajenemisesta on 15 vuoden aikana opittu. Jääkiekkomaan miehenä hän jakaa kokemukset kolmeen erään. Ensimmäinen kolmannes oli kuherruskuukausi lännen kanssa. Toisessa erässä herättiin todellisuuteen. Ja kolmannessa erässä on koettu pettymyksiä. 
https://martenscentre.eu/blog/big-bang-enlargement-15-lessons-learned-vs-lessons-applied 

Kuulun Martens Centren akateemiseen neuvostoon, jossa arvioidaan ajatuspajan julkaisuja ja pohditaan Euroopan tulevaisuutta. 21.5. kokouksen teemoja olivat hallitsematon maahanmuutto, robotit ja tulevaisuuden työelämä, Brexit, EU:n turvallisuusrakenne, eurovaalien kokemukset kärkiehdokkaista sekä ’klassisen federalismin’ neljä tulkintaa. Nämä ja muut julkaisut löytyvät tästä linkistä
https://martenscentre.eu/publications

Martens Centre koostuu eri maissa Euroopan kansanpuoluetta lähellä olevien puolueiden ajatuspajoista, minkä lisäksi Brysselissä on tutkimusyksikkö, jota johtaa suomalainen Tomi Huhtanen ja jonka puheenjohtaja Dzurinda on. Martens Centre järjestää eri maiden tutkijoille vuosittain ThinkIn-seminaarin, joka pidetään kesäkuun alussa Prahassa. Suomesta siihen osallistuvat säännöllisesti Ajatuspaja Toivon edustajat. 

Myös minä olen menossa Prahaan. Olin siellä viimeksi kolmen viikon opiskelijamatkalla toukokuussa 1969. Neuvostoliitto oli miehittänyt liittolaismaansa Tšekkoslovakian edellisessä elokuussa, mutta Prahaa ei vielä ollut otettu haltuun. Kaupungin ympärillä oli panssareiden saartorengas ja kaupungissa vallitsi painostava odotus, milloin yliopistojen, tiedotusvälineiden, virastojen ja elinkeinoelämän stalinistiset puhdistukset alkavat. ’Normalisointi’ alkoikin samana vuonna ja koko kansa pysyi vankilassa vielä kolme vuosikymmentä. 

Euroopan unionin tärkeimmän saavutuksen – vapauden ja rauhanomaisen muutoksen –kertaaminen nimenomaan Prahassa antaa uskoa pienten ja suurten kansojen rauhanomaisen yhteistyön mahdollisuuksiin. 

Mutta vielä tärkeämpää on pohtia EU:n tulevaisuuden kolmea suurinta haastetta: (1) rahaliiton ja vakaan talouden näkymiä globaalien kauppasotien ja populistisen jakopolitiikan paineissa, (2) teknologian kehityksen ja ilmastonmuutoksen haasteita ja (3) oikeusvaltion, demokratian, sananvapauden ja tasa-arvon vahvistamista. 

Eurovaaleissa näihin asioihin voi vaikuttaa jokainen kansalainen.

Professori Martti Häikiö julkaisee syyskuun alussa Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon 100-vuotisjuhliin teoksen ”14 askelta Suomen itsenäisyyteen” (Edita).